Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry | Wiexi Vie -hanke

Koskenmäen koululla kokoonnuttiin kuulemaan geriatri Jaana Tanskasen luentoa muistiin vaikuttavista tekijöistä, joita onkin monia. Perimään ei voida vaikuttaa mitenkään, mutta elintapoihin voidaan. Elintapamuutoksia pitäisikin Tanskasen mukaan tehdä jo lapsena mutta ehtii niitä tekemään myöhemminkin, esimerkiksi opettelemaan rasvattoman maidon juontiin ja kevytlevitteen käyttöön.

Liikunta on hyödyllistä myös muistin kannalta. Tanskanen kannusti harrastamaan hyötyliikunnan ohella sellaista liikuntaa mistä tykkää. Tanskanen muistutti pyöräilykypärän käytön tärkeydestä pyöräillessä.

Riittävä uni on tärkeää, sillä uni antaa aivoille lepoa. Väsymys ja unenpuute vaikuttavat muistin ohella myös keskittymiskykyyn, jota väsymyksen lisäksi heikentää jatkuva ylikuormitus. Aina ei uni maistu ja unilääkkeet saattavat tulla kysymykseen. Luonnollinen unilääke on melatoniini. Kipuun unilääkettä ei pitäisi syödä. Tanskanen myös kertoi, että unilääkkeiden vaikutus häviää parissa kuukaudessa eikä niistä ole sitten enää hyötyä.

Aivoille on tärkeää antaa myös töitä. Tällaisesta käyvät esimerkiksi ristisanat ja sudokut. Lehtien lukeminen ja uutisten seuraaminen on tärkeää. Aktiviteetit edistävät hermoyhteyksien muodostumista aivoissa. Myös pelit ovat Tanskasen mukaan hyvä tapa antaa aivoille tekemistä. Pelien pelaaminen on myös oiva yhdessäolon muoto. Aivot aktivoituvatkin eri tavalla sosiaalisista suhteista.

Muistin kannalta on tärkeää syödä terveellisesti, sillä monipuolinen ruokavalio edistää muistia. Esimerkiksi mustikka on oikea supermarja. Myös ruis ja kokojyvätuotteet ovat terveellisen ruokavalion ydintä. Tanskanen suositteli yli 60-vuotiaita käyttämään D-vitamiinilisää vähintään 20 mikrogrammaa. Alkoholia pitäisi käyttää kohtuudella.

Jos tuntuu, että muisti alkaa huonontua, olisi hyvä olla yhteydessä muistihoitajaan. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos ongelmia alkaa olla päivittäisissä toiminnoissa kuten puhelimen käytössä, jos laskujenmaksu vaikeutuu tai jos luonne muuttuu. Koska muisti on yksi aivotoiminnan osatekijöistä, muistin menettämisessä ilmenee muitakin ongelmia kuten mielialaongelmia ja -muutoksia sekä käytöshäiriöitä.

Yleisin muistisairaus on Alzheimer. Alzheimerin taudissa lähimuistiongelmat ovat tyypillisiä. Ikä lisää Alzheimerin taudin riskiä. Myös perinnölliset tekijät vaikuttavat Alzheimerin taudin riskiin. Korkea koulutus ei estä sairautta mutta hidastaa sitä. Iän ja koulutuksen lisäksi Alzheimerin taudin riskiin vaikuttavat verenpaine, paino ja kokonaiskolesteroli. Miehillä on hieman suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin naisilla.

Varsinaista ”muistilääkettä” ei ole olemassa vaan muistiin vaikuttavat lääkkeet aktivoivat ja virkistävät aivoja muuten. Lääkkeitä on saatavilla myös laastarina. Aina kun todetaan etenevä muistisairaus mietitään myös lääkityksen aloittamista.

Muistiteemasta jatkoi Kuusamonkylässä uudelle kuulijakunnalle Lea Torvinen Kainuun Muistiyhdistyksestä/Muistiluotsista. Torvinen esitteli monipuolisesti aivoja ja niiden toimintaa. Eri toiminnot tapahtuvat aivokuoren eri osissa ja aivojen eri puoliskoilla. Esimerkiksi kasvojen ilmeet ja eleet sekä etäisyyksien ja suuntien hahmottuminen tapahtuvat oikeassa aivopuoliskossa. Lukemista ja laskemista säätelee puolestaan vasen aivopuolisko, joten jos siinä tapahtuu muutoksia, tämä heijastuu matemaattisiin taitoihin ja lukemisen ymmärtämiseen.

Aivot tarvitsevat energiaa. Torvinen kertoi, että 20 prosenttia veren kuljettamasta hapesta tarvitaan aivojen käyttöön. Vaativassa ajattelutyössä jopa 50 prosenttia verenkierron hapesta ja ravinteista menee aivoihin.

Aivokuoren alueen tehtäväjako.
Kuva Lea Torvisen diaesityksestä, johon se lainattu Miina Silläpään säätiön Muista Pääasia -diasarjasta, jota ollut laatimassa mm. Muistiliitto

Muisti on tapahtumasarja, jossa asiat painetaan mieleen. Sen vaiheita ovat mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen ja mielestä palauttaminen. Muistin toiminta rakentuu aistimuistista, työmuistista ja säiliömuistista eli pitkäkestoisesta muistista. Aistimuistissa asioita painetaan mieleen eri aistien kautta. Työmuistista asiat kulkeutuvat säiliömuistiin, joista ne taas palautuvat työmuistiin.

Muistisairauksissa pitkäkestoiseen muistiin varastoituneet tiedot, esimerkiksi tapahtuminen muistaminen, alkaa ontua. Muistisairauksien taustalla on erilaisia aivojen vireystilaan vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi yksinäisyys, heikentynyt sokerinsietokyky, huono verensokeri, stressi, masennus, univaje, oppimisvaikeudet sekä tupakointi ja alkoholi, jotka Torvisen sanoin ovatkin aivomyrkkyjä. Runsaan alkoholinkäytön on todettu altistavan muistisairauksille. Myös pitkään jatkuva stressi on haitallista: aivokuvissa on todettu, että todella stressaantuneen ihmisen aivot muistuttavat Alzheimer-potilaan aivoja.

Muistin heikkeneminen iän myötä on tavallista. Ikääntymisen myötä muistitoiminnot hidastuvat ja häiriintyvät helpommin ulkopuolisista tekijöistä. Kyky oppia uutta ei iän myötä kuitenkaan häviä. Oppiminen edellyttää vain enemmän keskittymistä ja kertaamista.

Asioiden unohtaminen ei sinänsä ole merkki muistisairaudesta, sillä asioiden ajoittainen unohtaminen on normaalia ja sitä tapahtuu terveillä aikuisillakin. Esimerkiksi nimet unohtuvat silloin tällöin 83 prosentilla, toisille kerrotut asiat 49 prosentilla terveistä aikuisista.

Muististaan kannattaa huolestua ja hakeutua tutkimuksiin, kun asiat ja esineet ovat toistuvasti hukassa tai kun esimerkiksi autolla ajaessa joutuu miettimään, minne on menossa tai kun ei muista, miten on tullut johonkin paikkaan. Ensimmäisiä oireita muistin heikkenemisessä ovat tiedonkäsittelyhäiriöt sekä käytöskontrollin heltyminen ja käytöksen muuttuminen. Olisi tärkeää, että läheiset huomaisivat nämä. Tiedonkäsittelyvaikeudet ilmenevät muun muassa siten, että tarve keskittyä yhteen asiaan kasvaa, usean asian tekeminen samanaikaisesti ei enää onnistu, päätöksenteko hidastuu, virhealttius kasvaa ja oma-aloitteisuus heikkenee. Myös masennus aiheuttaa usein samanlaisia oireita, joten olisi tärkeää erottaa, onko kyse muistisairaudesta vai masennuksesta. Yksi ero on siinä, että muistiongelmainen ei myönnä vaikeuksiaan. Käytöskontrollin heltymiseen kuuluu piittaamattomuus muiden ihmisten reagoinnista, itsensä huolehtimiseen liittyvä välinpitämättömyys, empatiakyvyn väheneminen sekä lisääntynyt estottomuus.

Muistihäiriöiden taustalla on erilaisia syitä. Ohimenevistä ja hoidettavista syistä tavallisimpia ovat verenkiertohäiriöt, lääkkeiden sivuvaikutus, päihteet, puutostilat (esimerkiksi B12-vitamiinin), kilpirauhasen vajaatoiminta ja psyykkiset syyt. Pysyviä syitä ovat esimerkiksi aivovamma tai leikkauksen jälkitila. Etenevien muistihäiriöiden taustalla on usein etenevä muistisairaus.

Muistisairauksista yleisin on Alzheimerin tauti. Kolmasosalla 85-vuotiaista on joku etenevä muistisairaus, mutta 2/3 ei sairastu koskaan. Noin 13 000 ihmistä sairastuu vuosittain etenevään muistisairauteen. Riskitekijöitä myöhäisen iän Alzheimerin taudille ovat kohonnut verenpaine, korkea ikä, perimä, liikunnan puute, ylipaino, kohonnut kolesteroli, passiivinen elämänasenne sekä matala koulutustaso.

Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Siihen liittyy muistihäiriöiden lisäksi muitakin oireita, esimerkiksi kielellisiä häiriöitä, tunnistamisen vaikeuksia, kätevyyden heikkenemistä sekä monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkenemistä.

Jos muistisairas joutuu hoitokotiin, sinne olisi tärkeää viedä oman kodin tavaroita. Myös oman rytmin säilyttäminen olisi tärkeää. Tanskasen tapaan myös Torvinen kertoi muistiin ja yleisemminkin aivoterveyteen vaikuttavista tekijöistä ravinnosta, liikunnasta ja riittävästä unesta. Ravinnosta on tärkeää saada antioksidantteja. Ne pienentävät riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Myös B12 -vitamiinin saannista olisi huolehdittava sillä sen puute voi aiheuttaa muistiongelmia. Pehmeät rasvat ovat puolestaan hyviä rakennusaineita aivosoluille.

Uni ja erityisesti syvän unen ja REM-unen vaiheet ovat tärkeitä aivoille. Nukkuessa (syvän unen vaiheessa) asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin. Nukkuessa aivojen energiavarastot täyttyvät ja aivot saavat lepoa. Myös henkilöhistoria muovautuu unien kautta. Jos aivot eivät saa riittävästi unta, niiden prosessointi hidastuu. Tilapäinen unettomuus on kuitenkin normaalia.

Aivojen aktivoinnista Torvinen nosti esimerkiksi käsin paperille kirjoittamisen. Torvinen kertoi myös muistelun olevan tärkeää, sillä se auttaa jäsentämään asioita.