Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry | Wiexi Vie -hanke

Härmän toimintakeskuksessa sai kolmattakymmentä asukasta selkoa Vieksillä vuonna 2011 suoritetun kaivovesitutkimuksen tuloksista, jätevesien puhdistamisesta ja maankuulusta jätevesiasetuksesta. Asioista kertoivat projektipäälliköt  Heidi Karppinen  vesihankkeesta  ja  Niina Kinnunen jätevesihankkeesta sekä asiantuntijat  Eero Kananen ja Timo Piirainen.

Jätevesihankkeessa annetaan maksutonta kiinteistökohtaista  neuvontaa. Tämä mahdollisuus kannattaa käyttää kylillä heti hyväksi. Joka kylälle ja taloon eivät neuvojat kuitenkaan ehdi.

Järjestäjinä toimivat Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä – hanke (Kainuun maakunta -kuntayhtymä) sekä Kainuun jätevesihanke (Kainuun Nuotta) yhteistyössä Wiexi Vie -hankkeen kanssa.

Jätevesiasetus ja haja-asutusalueen jätevesien käsittely

Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelysäännökset uudistuivat maaliskuussa 2011, jolloin talousvesien käsittelylle annettiin uudet valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset. Jätevesiasetus koskee kiinteistöjä, jotka ovat viemäriverkostojen ulkopuolella. Jätevesiasetuksen mukaan jätevesien käsittely haja-asutusalueilla on saatava kuntoon 15.3.2016 mennessä, jolloin asetuksen siirtymäaika päättyy. Jätevesiasetus koskee niin vakituisia asukkaita kuin loma-asukkaitakin. Jätevesien käsittelyllä pyritään ehkäisemään ympäristön pilaantumista kuten vesien rehevöitymistä ja pohjavesien likaantumista.

Jätevesiasetuksen myötä kaikissa kiinteistöissä on oltava selvitys jätevesijärjestelmästä. Selvityksen voi tehdä valmiille lomakkeelle. Lomakkeita ovat laatineet mm. Kuntaliitto (liite 1) ja entinen Kainuun ympäristökeskus (liite 2). Myös Kuhmon kaupungilta löytyy valmis lomake (liite 3). Lomakkeet löytyvät Kuhmon kaupungin nettisivuilta kohdasta ’Kartat, lomakkeet, logot’ – ’Lomakkeet’ – ’Ympäristönsuojelu’ – kohdan ’Selvitys jätevesijärjestelmästä’ alta. Selvityksen perusteella voidaan arvioida, täyttääkö jätevesijärjestelmä vaatimukset vai onko jätevesien käsittelyssä tehostamisen tarvetta ennen vuotta 2016 (Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus & Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry. 2011). Selvitys toimitetaan eteenpäin vain pyydettäessä.

Uuden jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai vanhan laajentamiseen tarvitaan suunnitelma. Jätevesien käsittelyä suunnitellessa on hyvä selvittää, onko kunnan jätevesiviemäröinti ja -verkosto laajenemassa lähitulevaisuudessa ja jos, onko siihen mahdollista liittyä. Jätevesijärjestelmän suunnittelu vaatii osaamista ja suunnitelma jätevesijärjestelmästä onkin hyvä teetättää asiaan perehtyneellä suunnittelijalla.

Ranta-alueilla ja pohjavesialueilla on muita alueita tiukemmat käsittelymääräykset. Jätevesien käsittelymääräyksissä on myös kuntakohtaisia eroja. Kuhmossa talousvesien käsittelyetäisyys vesistöstä on vähintään 30 metriä. Kuhmossa jätevesijärjestelmän uusimiseen tarvitaan toimenpidelupa. Lisäksi edellytetään asiantuntijalausunto siitä, että jätevesijärjestelmän uusimiseen on pätevä suunnitelma. Uudet rakennusluvat vaativat aina jätevesisuunnitelmat.

Aina jätevesijärjestelmää ei tarvitse uusia. Asetus ei koske kiinteistöjä, joissa vedenkäyttö ja jätevesimäärä on vähäistä, esimerkiksi jos kiinteistössä ei ole vesivessaa, lämminvesivaraajaa, suihkua ja pesukonetta. Myöskään iäkkäiden ihmisten ei tarvitse uusia jätevesijärjestelmää. Ns. ikävapautus koskee kiinteistöllä vakituisesti asuvia asukkaita, jotka ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Kunta voi myöntää lykkäystä jätevesien käsittelyn uusimiseen myös vaikean elämäntilanteen vuoksi eli sosiaalisen perustein 1,5 vuotta kerrallaan.

122 kiinteistökäyntiin pohjautuvan arvion mukaan 9 % Kainuun kiinteistöistä on sellaisia, joiden jätevesijärjestelmä on kunnossa eikä se vaadi toimenpiteitä. 15:ta prosenttia koskee ikävapautus, 12 prosenttia kiinteistöistä vaatii seurantaa. Suurin osa, 52 % kiinteistöistä ei täytä vaatimuksia.

 

Jätevesijärjestelmien suunnittelu, jätevesien käsittelyvaihtoehdot

Eero Kananen / Ympäristösuunnittelu Eero Kananen oli kertomassa ja esittelemässä suunnittelijan näkökulmasta erilaisia jätevesien käsittelyvaihtoehtoja, joita on useita. On tärkeää muistaa, että kaikki jätevesien käsittelyjärjestelmät vaativat huoltoa. Jollei liittyminen viemäriverkostoon onnistu, yleisimmät vaihtoehdot kaikkien jätevesien yhteiskäsittelyssä ovat maahanimeyttämö, maasuodattamo ja laitepuhdistamo.

Maahanimeytyksessä jätevesi johdetaan imeytysputkien kautta suoraan maaperään (Rakenna oikein 20091). Maahanimeytys koostuu saostussäiliöstä ja kaivosta sekä maahanimeytysjärjestelmästä, jossa kaivannon pohjalle laitetaan sepelikerros ja imeytysputkisto. Kaivannon pohjalle muodostu luontaisesti pieneliöstöstä koostuva kerros, jonka läpi mennessään jätevesi puhdistuu (Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus & Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry. 2011) . Kananen piti harvinaisena, että jätevedet pystytään imeyttämään oikeaoppisesti kokonaan maahan. Jätevettä maahan imeytettäessä maaperän pitää olla sopivan läpäisevä, jotta imeytys onnistuu.

Toinen vaihtoehto on maasuodattamo, jonka ydinasia on oikeat materiaalit. Maasuodattamo koostuu vettä eri tavoin läpäisevistä sepeli- ja hiekkakerroksista. Jätevesi puhdistuu kun se suodattuu suodatinhiekkakerroksen läpi kokoomaputkistoon, josta se johdetaan maastoon tai avo-ojaan. (Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus & Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry. 2011, Rakenna oikein 2009). Jakokerroksen sepelin raekoko tulisi olla 16-32 mm, suodatuskentän hiekan 0,8 mm ja kokoamakerroksen sepelin 8-16 mm. Saostuspönttö pitäisi puhdistaa ja tyhjentää vähintään kerran vuodessa.

Kolmantena vaihtoehtona Kananen esitteli laite- eli pienipuhdistamoista panospuhdistamon, joka on tehdasvalmisteinen, sähköllä toimiva järjestelmä, jonka toiminta perustuu kemikaaleihin. Panospuhdistamo sopii Kanasen mukaan yhden perheen (2-7 henkilöä) kaikkien asumajätevesien käsittelyyn. Laitepuhdistamo tulee kyseeseen erityisesti silloin, kun maaperä ei sovellu imetys- ja suodatusjärjestelmään. Vaikka panospuhdistamo on tehdasvalmisteinen, myös sen asennus vaatii suunnittelijan tekemän suunnitelman.

Jätevesisuunnitelma maksaa tavalliselle omakotitalolle noin 500 euroa. Isommat suunnitelmat ovat tuhannesta eurosta ylöspäin.

Jätevesiasetuksesta johtuvaan kiinteistökohtaiseen jätevesijärjestelmien uusimiseen on mahdollistasaada valtion avustusta ELY-keskusten kautta. Kainuun ELY-keskus myöntää avustusta vakituisessa käytössä olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien rakentamiseen pääsääntöisesti 25 % kustannusarviosta, kuitenkin enintään 2500 euroa kiinteistöä kohden. Avustushakemus on tehtävä ja toimitettava ELY-keskukseen ennen hankkee jon toteutusta. Hakemuslomakkeita (liite 4) saa ELY:ltä. Lomake löytyy myös netistä2, jossa sen voi täyttää ja toimittaa tulostettuna liitteineen Kainuun ELY-keskukseen. Lisätietoja avustuksesta voi kysyä rakennusmestari Risto Rojolta puh. 0400 302 251.

Jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamiseen on mahdollista saada myös kunnan avustusta. Kuhmo avustaa vakituisia asukkaita enimmillään 1 682 euron edestä (ks. liite 5) . Avustusta haetaan lomakkeilla joita saa ympäristöpalveluista tai Kuhmon kaupungin nettisivuilta kohdasta ’Kartat, lomakkeet, logot’ – ’Lomakkeet’ – ’Yksityinen vesihuolto’ – ’vesihuoltoavustushakemus’ (hakijatietolomake) (liite 6) sekä ’hakemus’ (avustushakemus haja-asutusalueen vesihuoltotöihin) (liite 7). Kaupunki ei tee jätevesisuunnitelmia eli suunnitelmat on teetätettävä yksityisillä suunnittelijoilla. Neuvontaa jätevesiasioihin saa rakennustarkastajalta.

 

Kaivovesitutkimuksen tulokset, kaivovesin kunto

Projektipäällikkö Heidi Karppinen esitteli Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä -hankkeen tuloksia. Hankkeessa toteutettuun kaivovesitutkimukseen osallistui myös useita vieksiläiskaivonomistajia ja tutkimus herätti runsaasti kiinnostusta Vieksillä. Näytteenotto kaivovesihankkeessa toteutettiin kesällä 2011. Tulokset kaivonomistajille toimitettiin lokakuussa 2012. Tutkimuksen pääpaino oli porakaivoissa, mutta mukana oli myös muutamia rengaskaivoja. Lähdekaivoja tutkimukseen ei otettu mukaan.

Vesinäytteitä otettiin yhteensä 125 kappaletta. Kainuussa eniten näytteitä otettiin Kuhmossa, jossa näytteitä otettiin 31 kappaletta, näistä suurin osa porakaivoista. Porakaivojen yleisimmät laatupoikkeamat eli ongelmat olivat tutkimuksen mukaan hieman hapan vesi sekä värihaitat, joista ei kuitenkaan aiheutunut terveysriskiä vaikkakin esteettistä haittaa. Myös rengaskaivojen yleisin laatupoikkeama oli hapan vesi.

Tutkituissa kaivoissa suurin kemiallisiin aineisiin liittyvä ongelma oli mangaani, joka voi aiheuttaa terveyshaittoja lapsille, suurina pitoisuuksina myös aikuisille. Runsaasti mangaania sisältävää vettä ei suositella käytettävän löylyvetenä. Myös rauta oli melko yleinen vedenlaatua heikentävä aine. 18 prosentissa tutkituista kaivoista rautapitoisuus ylitti laatusuosituksen. Juomaveden rautapitoisuus ei aiheuta vakavia terveysriskejä mutta siitä aiheutuu esteettisiä haittoja Nikkeliä löytyi kuudesta kaivosta. Uraanipitoisuudet eivät ylittyneet tutkituissa kaivoissa.

Selvityksen perusteella 17 kaivolle annettiin suositus, ettei kaivovettä tulisi käyttää sellaisenaan talous- ja/tai juomavetenä. Veden käyttökiellon sai siis 15 % kaikista kaivoista. Syynä olivat korkeat mangaani-, rauta- ja Radon-pitoisuudet.

 

Kaivojen kunnossapito ja kunnostus

Ympäristöinsinööri Timo Piirainen Kuhmon kaupungilta kertoi kaivojen kunnossapidosta ja kaivojen kunnostuksesta. Rengaskaivon paikan määrittämisessä kunnolliset määrityskeinot puuttuvat ja siksi vanhat keinot (varvut) ovat usein käytössä. Rengaskaivojen kannen on tärkeää olla kunnollinen. Puukansia ei enää suositella. Kaivo pitäisi myös tarkastaa pari kertaa vuodessa. Pintavesiä kaivoon ei saa päästä. Kaivoissa voi olla monenlaisia vedenlaatuongelmia. Yleisimpiä ongelmia ovat korkeat rautapitoisuudet, eläinten aiheuttamat ongelmat ja pintavesivaikutus.

Kaivon kunnostus on tehtävä harkiten. Ennen kunnostusta on hyvä ottaa vesinäyte, vaikka joskus tarve kaivon kunnostukselle on nähtävissä ilman näytteenottoakin. Kallioporakaivo on hankala kunnostaa itse. Rengaskaivojen kunnostus onnistuu omatoimisesti paremmin. Kaivon kunnostuksessa on tärkeää huomioida työturvallisuus. Kunnostus olisi hyvä tehdä kahden hengen voimin kypärät päässä ja turvaköydet mukana.

Kaivon kunnostukseen kuuluu eri vaiheita. Kaivo tyhjennetään pumppaamalla vesi pois kaivosta. Kaivon tyhjennys on tehtävä hitaasti ja pumppaamiseen varattava aikaa runsaasti. Kun vesi on saatu kaivosta pois, on vuorossa kaivon hapettaminen. Hapettamisen jälkeen tarkistetaan kaivon pohjan kunto.

Kaivo puhdistetaan pesemällä kaivonrenkaiden pinnat painepesurilla tai käsin, Jos kunnostuksen yhteydessä saumoja saumataan betonilaastilla, on tärkeää huolehtia riittävästä kuivatuksesta. Kaivon pohjalle voi laittaa kalkkirouhetta, joka nostaa pH:ta sekä suodattaa rautaa ja mangaania.

Lopuksi kaivoon pumpataan takaisin vesi. Kun vedenpinta on tarpeeksi korkealla, kaivo voidaan ottaa käyttöön.

Kunnostuksen kanssa samassa yhteydessä voi tehdä myös kaivon desinfioinnin. Kaivo voidaan desinfioida esimerkiksi vetyperoksidilla. Desinfiointi tehdään samalla tavalla kuin puhdistuskin. Desinfiointia tehdessä veden käyttöpisteiden hanat on oltava auki. Desinfioinnin on annettava vaikuttaa vuorokauden ajan, jonka jälkeen vettä tulee kierrättää noin viikon ajan. Kunnostuksen ja desinfioinnin jälkeen kaivosta on hyvä ottaa näyte. Kaivovesinäyte suositellaan muutenkin otettavaksi viiden vuoden välein.

Lähteet

Rakenna oikein. Rakentajan ja remontoijan käsikirja. 2009. http://www.rakennaoikein.fi/node/1662. Luettu 2.12.2012.

Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus & Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry. Hyvä jätevesien käsittely. Helsinki 2011.

 

 

Lue myös

Valtion ympäristöhallinto // Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa?

Valtion ympäristöhallinto // Milloin jätevesijärjestelmää ei tarvitse uusia?

Valtion ympäristöhallinto // ELY – Vesihuoltoavustus – Pienet hankkeet

Kuhmon kaupunki // Selvitys jätevesijärjestelmästä

Kuhmon kaupunki // Vesihuoltoavustuslomakkeet